Uummannaq

Illoqarfik Uummannaq Uummannap Kangerluani qeqertannguamiippoq (12 km2-tut angitigisumi) kaperlattartup killeqarfianiit 460 km-rit missiliorlugit avannarpasinnerusumi. Illoqarfiup ateqaatigaa qaqqaq tunuliaqutigisani, 1.200 meterit missiliorlugit portutigami illoqarfimmut malunnaqutaalluartoq. Uummannaq kommunip illoqarfiini annerit pingajoraat arfineq marlunnik nunaqarfittalik: Ikerasak, Illorsuit, Niaqornat, Nuugaatsiaq, Qaarsut, Saattut aamma Ukkusissat.

Nassaat qangarsuarnitsat illukullu, ukiuni tusindtilinni tamaani najugaqartoqartarsimaneranut, uppernarsaataapput. Uummannap qeqertaa 1700’kkunni arfanniarfinngorpoq. Niuertut ajoqersuiartortitallu malinnaapput, illoqarfillu niuertoqarfittut tunngavilerneqarpoq 1763-mi niuertumit I.H. Bruun-imit.

Illoqarfik qaqqap sioraani kujammut sissartaa tamakkerlugu siassimavoq, illuliorfiusinnaasutuarmi sissami qaqqajunnat sivingasuut, imeqarfiullu eqqaata tungaanut killigititap, akornanniippoq. Illoqarfinni allarpassuarnisuulli illoqarfiup pisoqartaa umiarsualiviup eqqaaniippoq. Illoqarfiup illui qalipaatigissaaqisut qaarsortani maniittuni akuttullutik nappaatiterneqarsimapput. Illoqarfiup alliartornera 1982-miilli annermik avannamut kangimut ingerlasimavoq, sulisitsisut suliffiuteqarfii, iliveqarfik, arsaattarfik aamma eqqaaveqarfik tamaaniilersimallutik, illoqarfiulli tamaanga alliartoqqissinnanera killeqalersimavoq pinngortitap nammineq pilersitai qaqqaniittut, illoqarfiullu qeqqani ingerlatsivinnut ungasippallaalerneq pissutigalugit. 1992-miilli, illoqarfiup avannamut kimmut immikkoortortaa, ineriartorfiulersimavoq. Siunissami illoqarfiup alliartornissaa aammattaaq avannamut kimmut Uillut tungaanut ingerlassaaq, nunaminertanik illuliorfissanik inuussutissarsiuteqarfissanillu immikkoortitsivigineqarsimasumi.

Uummannaq takornariaqarfiuvoq, nunanit allanit umiarsuarnik takornariartaatinit, Ilulissaniilu ilaasartaatinit mikinerusunit, tikinneqartartoq. Eqqaa periarfissanik ulikkaarpoq, assersuutigalugu Nuussuarmi qaqqasiornerit, Qasigissat tungaannut, Taseq Tungujortoq, nunamilu pisuttuarnerit – naak qeqertap ilaa pisuttuarfikkuminaakkaluaqisoq. Qimusserneq imaluunniit snescooterinik angalaarneq, sikukkut aalisarnissamut, kiisalu eqqaani iluliarsuarnut ingerlaarneq aaqqissuunneqarsinnaapput. Ummannamiit ajornanngitsumik periarfissaqarpoq, nunaqarfiit arfineq marluusut, imaluunnit asimioqarfiusimasut arlaat, tikeraassallugu, taakkununnga ilaavoq qangarsuaq ukiiviusarsimasoq Qilakitsoq, timinik paniinnarnikoqarnermigut ilisimaneqartoq. 

Illoqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Uummannap illoqarfittut ineriartornera attatiinnarneqassaaq ingerlateqqinneqarlunilu, makkunatigut qitiusumik ingerlatsivittut, atuarfik, allaffissorneq, timersorneq aamma nioqqutissanik immikkuullarissunik nioqquteqarfittut. Ilinniagaqarfiit illoqarfimmiittut, imikkoortortaq tamakkerlugu meeqqat atuarfianni naammassereernermi, qitiusumik ilinniagaqarfittut nukittorsarneqassapput. Pitsaasunik inissaqartitsinikkut tamanna ikorfartorneqassaaq, aamma nunaminertat illuliorfissat qulaakkeerneqassapput, nunaqarfinniit illoqarfimmut nutsertut piareersimaffiginiarlugit.
Illoqarfiup allatigut periarfissai, aalisarnermut aalisakkanillu tunissassiornermut, Marmoriliup ammarneqaqqinnissaanik pilersaarutinut, offshore-mut atasumik inuussutissarsiutinut, takornariaqarnermullu, tunngapput. Angallannermi periarfissat pitsaanerulernerat – taassuma iluani umiarsuliavitsigut periarfissat annertunerusut aamma pilersaarusiukkamik imaatigut angallassineq, kiisalu teknikkikkut pilersuineq pitsaanerusoq – periarfissat tamakkiisumik pivisunngortinneqarnissaani tunngaviusussatut isigineqarput.
Kommunip takorluugai anguniagaalu pingaarnerit tassaapput, innuttaasut kissaatigisaannut ilanngullugit, tigussaasumik pilersaarusiornermi aqutsinermi sakkut. Taamaattumik kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu assigiinngitsunik iluseqarlutik takkuttarput, matumani takuneqarsinnaasutut:  uummannaq_kn.pdf (62.3 KB)

Innuttaasut ineqarnerlu

Uumannami ulloq 1.2. 2013 inuit 1.282-it najugaqarsimapput, taakkualu kommunimi innuttaasut 7 %-ingajulluinnaraat. Innuttaasut amerlassusaat 2000-p tungaanut qaffakiartuaarsimavoq, tamatumali kingornagut 12 %-mik appariaateqarsimalluni. Innuttaasut ukioqqortussutsinut agguaassimanerat Nunarput tamakkerlugu atuuttumut assinguvoq. Tamaanga, tamaanngaannillu nuuttarnerit amerlanersaat Nuummut, Sisimiunut Qaqortummullu sammisuupput, Nunaqarfinni atugaaneruvoq nunaqarfimmut sanilerisamut illoqarfimmulluuniit qaninnermut nuuttoqartarnera.

2010-mi Uummannami illut 576-upput, taakkunannga 41-t Namminersorlutk Oqartussanit pigineqarput, taannalu 7 %-mut naapertuuppoq. Illut agguaasimanerat imaappoq 79 %-it ilaqutariit illui, 13 %-it illut uigulukutsut aamma ( 8 %-it inissiat quleriit). Piffissami 2000-2010 ilaqutariit illui 40-t missiliorlugit amerleriaateqarsimapput, illut uigulukutsut inissiallu quleriit ataatsimut isigalugu allannguuteqanngitsut. Illoqarfik 2010-mi 7-nik ilinniartunut inissiaqarpoq, utoqqaat illuannilu 42-nik inissaqarluni. Illoqarfimmi illoqutigiit 2013-mi 459-usimapput, tamannalu agguaqatigiisitsinermi illoqutigiinni inoqassutsimut 2,2-mut naapertuuppoq.

Illoqarfiup alliartornera ukiuni kingullerni kimmut Qasigissat tungaannut ingerlavoq. Taamatut ingerlasoqarnera ukiuni aggersuni nangeqqissaaq. Naatsorsuutigineqarpoq, nunaminertat sinaakkutsiunneqarsimasut iluini, inissaq sinneruttoq illunut 185-t missinginut naammassasoq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Illoqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnerit tassaapput aalisarneq (pingaartumik qaleralinnik) aamma puisinniarneq. Aalisartut pisatik Royal Greenland-imut, umiarsualivimmi tunisassiorfeqartumut, tunisarpaat. Aalisakkanik tunisassiorfik illoqarfimmi suliffeqarfiit annersaraat, peqarnerpaaffiani 80-nik sulisoqartartoq. Umiarsualivimmi, inuussutissarsiuteqarfiusumilu, tunisassiorfiup allinissaanut inissaqarpoq.

Sissaq sinerlugu sumiiffinni arlalinni, nunaminertat immikkoortinneqarsimapput, assassorissanik, sulinermillu inuussutissarsiuteqarfinnut anginerusunut, kiisalu umiarsualiveqarnermut attuumassutilinnut, atugassat, aammattaarli illoqarfiup iluani nunaminertaqarpoq iluarsaassisarfeqarfiusunik, siunertanut allanut atugassiaasimagaluartuni. Nunaminertani avannarpasinnerusuni inissaqarluarpoq – sissami kitaatungaaniittumi kangiatungaaniittumilu 111.000 m2 missiliorlugit annertutigisumik. Kisiannili kitaatungaani angallannermut periarfissat suli naammanngillat. Tamakkua saniatigut illoqarfimmi arlalinnik sulisitsisoqarpoq, innaallagisserisut biilinillu iluarsaassisartut, aammattaaq kommuni sannaveqarpoq.

Takornariaqarneq Uummannami annertusiartorpoq, tunngavissalullunili tikikkuminaannera pissutigalugu.Peqatigisaanillu illoqarfik ullumikkut unammilligassaqarpoq, Hotel Uummannap matunerata kingunerisaanik, illoqarfimmi unnuiffissat ikittuaraannanngormata.

Uumannami suliffissaqarniarneq 2010-mi (46 %-uvoq) kommunimi agguaqatigiisitsinermit (42 %-mit) qaffasinnerulaarluni – aamma nunaqarfittaani arfineq marluusuni taamaappoq (44 %-ulluni). Suliffissarsiortut (6%-upput) kommunip inissisimaneranut naapertuullutik, uffa nunaqarfittaani 5 %-usoq. Sulisorineqartut amerlassusaannut sanilliussinermi suliassaqarfiit annerit tassaapput, Pisortat allaffissornerat kiffartuussinerallu (391-t), Niuernermi iluarsartuussinermillu suliffiit (264-t) aamma Aalisarneq (177-t). 2010-mi illoqarfimmi suliffiusinnaasut 1.011-t missiliorpaat, ilinniarsimasunillu sulisussarsiorneq annertoqaaq.

Marmorilik Uummannap avannamut kangianiippoq 55 km missilorlugit ungasitsigisumi. Tamaani 1933-miilli marmorimik piiaasoqarnikuuvoq, 1973-imiillu aatsitassarsiorfimmi ”Inngili Qernertumi” zink-imik, saviminissamik, aqerlussamik siilvimillu piiaasoqarnikuulluni. 300-t angungajallugit sulisoqarsimagaluarpoq, aatsitassarsiorfilli 1990-mi matuneqarpoq. Ukiuni makkunani sulissutigineqarpoq aatsitassarsiorfiup ammaqqinneqarnissaa, akuersissutinillu piginnittussaassuseq isumaqatigiissutaareerpoq. Suliniut suli aallartisarfimminiippoq, tunisassiorfiit angallannermilu periarfissat suliareqqinneqarlutik?. Aatsitassarsiortoqalerpat naatsorsuutigineqarpoq suliffissat 120-t missingi pilersinneqarumaartut.

Angallannermi periarfissat teknikkikkullu atortut

Uummannaq heliporteqarpoq, tassanngaanniillu Qaarsut Mittarfiannut timmisartuussisoqartarpoq. Taakanngaanniit timmisartumik Ilulissanut ingerlaqqittoqartarpoq. Heliporti aallariartortarfeqarpoq utaqqisarfiitaqarlunilu nassatanik tunniussisarfilimmik aammataaq helikopterinut eqqussisarfeqarpoq.

Uummannaq kangerlualu ilaasartaatinit angallavigineqarneq ajorput, Disko Line Arctic, Umiaq Line-luunnit (AUL), tamaannassaarnikuummata. Taamaalilluni angallatinik angalaarnerit tamarmik nammineerluni angallatit atorlugit pisarpoq. Taamaattorli eqqartorneqarpoq Qaarsut Uummannallu akornanni aaliangersimasumik angallassisoqartalissasoq.

Illoqarfimmi aqqusernit, aqqusinernik pingaarnernik aamma pingaaruteqannginnerusunik, aqqusinneeqqanillu, toqqammaveqarput. Aqqusernit pingaarnerit tassaapput illoqarfiup immikkoortortaanik kitaaniit kangianut atassusiisut, sapinngisamillu biilinik saneqquffiusinnaanngorlugit suliaasut. Aqqusinernit pingaaruteqannginnerusut tassaapput illoqarfiup immikkoortuisa ataasiakkat iluini aqqusernit. Aqqusernit ilaat arlallit asfaltigaapput. Aammattaaq illoqarfimmi, sumiiffinni arlalinni, aqqusineeraqarlunilu, tummeraqarlunilu ikaartarfeqarpoq. Nalinginnaaneruvoq Februaarimiit Maajimut qimusserfiusarnera. Qimusserfiusarneratali sivisussusia, qanoq ukiorissaartigineranut tunngassuteqarpoq, tassami qimussernerit tamarmik sikkumi pisarmata. Piffissami tamatumani qimussit snescooterillu angallassissutitut pingaarnertut atorneqartarput.

Umiarsualivik umiarsuarnit 4,2 meterit angullugu itsinilinnit taliffigineqarsinnaavoq, marlunnillu anginngitsunik talittarfittaqarluni – umiarsuaaqqat talittarfiat aamma aalisakkanik usingiartarfiuvoq. Pilersaarusiortoqarnikuuvoq talittarfiup pioreersup nutaamik 8 meterinik itissusilimmik tallineqarnissaa. Napparsimaviup sioraani pujortuleeqqanut umiatsiaaqqanullu puttasoqarpoq, tamakkualu aamma umiarsualiviup avannaatungaani kalaaliminnerniarfimmut tulassinnaapput. Angallatinik ingerlavigiuminaattarpoq ilulissat pissutigalugit, umiarsualivik nalinginaasumik tikinneqarsinnaasarpoq Juunimiit Decembarimut. Aammattaq Qasigissani, siunissami umiarsualiviliorfissamik, immikkoortitsisoqarnikuuvoq.

Uummannami teknikkikkut sanaartukkat anginerusut sissami siammasillutik inissisimapput, pingaartumik illoqarfiup kangiatungaani. Innaallagissamik, imermik aamma kiammik pilersuineq Nukissiorfinnit ingerlanneqarpoq. Illoqarfiup innaallagissiorfia uuliatortuuvoq, illoqarfiullu qeqqaniilluni. Imermik pilersuineq nunap qaavata ernganik tunngaveqarpoq, tatsinit marlunniit, atuisunullu anngunneqartarluni ruujorit innaallagissamik qerisoornaveerssasersukkat oqorsaatitaqareersut, billit imermik assartuutit, imaluunnit imermut tankit atorlugit. Ulluunerani eqqakkat eqqaavissuarmut, illoqarfiup avannaatungaaniittumut, ammaannartumik ikuallaavigineqartartumut, assartorneqartarput. Anorit pissutigalugit, inissisimaffia, innuttaasunut akornutaasarpoq. Tassani aamma saviminikunut eqqakkanullu naajuitsunik (kemisk) tunngavilinnut tigooqqaaveqarpoq. Illoqarfik eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq. Unnuaanerani eqqakkat sapaatip akunneranut pingasoriarluni katersorneqartarput, tummeraasaniillu imaanut kuineqarlutik, imeq illulerinermiit igitaq, ilanngullugu. Kangiatungaani sissami nunaminertamik, atortussanut ilitsivissamik, ujaqqanut, ujaraaqqanik immikkoortiterivimmut qaartitserutissaasivimmullu, atugassamik inniminniisoqarnikuuvoq. Teknikkikkut sanaartukkanut anginerusunut ilaapput tankersuit, qeqertap kujasinnersaani nuunnguamiittut, umiarsualivimmut qanittumi.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa, illoqarfiullu avannaatungaani sakkortusaaviit napparutillu inissinneqarsimapput. Taakkua inissinneqarsimapput imeqarfimmut killigititap iluani, namminnerli aamma killigitaqarlutik illersugaapput.

Sullissineq aamma pisortat ingerlatsivii

Pisortat ingerlatsivii pisiniarfiillu, illoqarfik tamakkerlugu kiffartuussisut, illoqarfiup qeqqani umiarsualiviup avannamut kitaatungaani eqiterussimapput. Illoqarfimmi kommuni allaffeqarpoq, politeeqarfeqarpoq qatserutaasiveqarlunilu, cafeteria, grillbari, imermiartarfik, aamma ”Kalaalimineerniarfik”. Illoqarfiup ulluinnarni atortussaarniarfii pingasut, illoqarfiup qeqqani, aamma kitaani, kangianilu, immikkoortortaaniipput. Uummannaq qitiusumik peqqinnissaqarfittut, 17-nillu siniffittalimmik napparsimaveqarfittut inissisimavoq. Illoqarfik aamma kigutileriffeqarpoq.

Uummannaq ataatsimoorussamik meeraaqqeriuutigisumik/meeqqeriveqarpoq ulluuleranilu paaqqinnittarfeqaluni. Meeqqeriviusimasoq Dr. Ingridip Meeqqerivia ulloq 1. Aggusti aallarnerfigalugu sunngiffimmi klubbinngorpoq, meeqqanillu paaqqinninneq tamarmi Nuunumut eqiterunneqarluni. Illoqarfiup meerartaanut nukarlernut, meeraaqqeriveqarpoq pingasnik, pingasunik meeqqeriveqarluni ulluuneranilu paaqqinnittoqartarluni. Illoqarfik aammattaaq utoqqarnut illoqarpoq – Utoqqaat Illuat – meeqqanullu angerlarsimaffeqarluni, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiusumik, meeqqanut inuusuttunullu 23-nut inissalimmik, ukioqanngitsuniit 23-it tikillugit ukiulinnut. Taakkua saniatigut atuartut angerlarsimaffiannik pilersitsisoqassaaq hoteliusimasup initaani, atuartunut 50-nut inissaqartitsisussamik, atuartut angerlarsimaffitoqaannut taarsiullugu.

Illoqarfiup alliartornera, ungasinnerusoq eqqaasaatigalugu – matumani sullissivinnut tunngatillugu – kitaani nunaminertami, sullissiveqarfinnut, ilinniartitaanermut, hotelinut, pisiniarfinnut illulianullu atugassatut, immikkortinneqareersumi, inissinneqassapput. Nunaminertaq sanaartorfiunikuunngila 20.-23.000m2 missiliorlugit inissaqarluni.

Ilinniartitaaneq

Illoqarfimmi meeqqat atuarfiat ateqarpoq Atuarfik Edvard Kruse, 250-it missiliorlugit atuartulik atualeqqaaniit 10 klassinut, kiisalu immikkut ittumik atuartut klassiat ataaseq. Illoqarfiup atuakkanik atorniartarfia aamma atuarfimmiippoq, taamatuttaq tamaaniipput sunngiffimmi paaqqinnittarfik aamma inuusuttut klubbiat.

Ilinniartitsinermi neqeroorutit ilagaat sumiiffimmi inuussutissarsiutinik atuarfik (Piareersarfik), aamma Piniarnermut Aalisarnermut Ilinniarfik, suli tamaaniittoq, Kalaallit-Nunaanni kisiartaasoq. Atuarfilli ikittuinnarnik ilinniartoqarsinnaavoq. Ukioq affakkaarlugu ilinniartut 15-it tiguneqarsinnaapput ukiuni marlunni atuartussat. Qitiusumik pikkorissartarfimmik pilersitsinissaq eqqarsaataavoq.

Kulturi sunngiffillu

Illoqarfiup oqaluffia 1934-mi sananeqarpoq, qaarsunik kipparissakkanik tamaani piaarneqartunik. Oqaluffik – Uummannap Qaqqaa aapparalugu – illoqarfimmut ilisarnaataavoq, Kalaallit-Nunaannilu oqaluffinni ujarannaasuni kisiartaalluni annersaallunilu. 1998-mi eqqissisinneqarpoq. Iliveqarfik kangiatungaani sissamiippoq illoqarfiup avannaani.

Illoqarfimi immikkoortortamik eriagisarialimmik toqqaasoqarnikuuvoq, tassaasoq nunaminertaq C1 tamakkerlugu. Nunaminertaq umiarsualivimmut qanittumiippoq, tamaaniippullu illut pisoqaanerusut nunasiaanerup nalaaneersut, oqaluffik aamma katersugaasivk.

Uummannami illut eriagisarialittut toqqarneqarsimasut makkuupput:

  • B-2, Sunngiffimmi klubbi, meeqqat sanatoriarisimasaat, sananeqartoq 1926/1956
  • B-5, Nakorsap illua, sananeqartoq 1907
  • B-8, Napparsimavik, sananeqartoq 1941
  • B-9, Katersugaasivik, napparsimaviusimalluni illugineqarsimasoq, sananeqartoq 1870/1928/1987
  • B-11, Niuertup illua, sananeqartoq 1909 – illu quassuttuunik saaniliorlugu sanaaq
  • B-14, KNI-p allaffia banki, sananeqartoq 1871
  • B-12, Illu, sanaeqartoq 1947
  • B-15, Allakkerivik, atortussaarniarfik, atisaarniarfiusimasoq, sananeqartoq 1853
  • B-16, Orsivik, sananeqartoq 1852 – illu quassuttuunik saaniliorlugu sanaaq   B-17, Niuertussap illua, sananeqartoq 1927
  • B-19, Pisiniarfiup quersua, sananeqartoq 1949
  • B-23, Qui B-29-mut atasoq, sananeqartoq 1923
  • B-25, Ataatsimiittarfik, Nussuarmiit nuutaaq, napparqinneqartoq1920
  • B-28, Allagaasivik, quersuaq, orsiviullunilu peqqumaasivik, sananeqartoq 1861
  • B-29, Qui, pisiniarfimmut atasiamsoq, sananeqartoq 1853
  • B-30, Quersuaq pingasunik quleriilik, sananeqartoq 1928
  • B-32, Allagaasivk, sananeqartoq1921
  • B-33, Toqqorsivik, saffiorfikoq, sananeqartoq 1852
  • B-34, Pequtaasivik, orsivikoq, sananeqartoq 1860
  • B-110, Atuarfik aappaa avillugu quleriilik, sananeqartoq1921/1952
  • B-112, Illu, sananeqartoq1948
  • B-116, Oqaluffik, sananeqartoq 1934
  • B-117, Palasip illua, sananeqartoq 1894
  • B-299, Qui B-117-mut atasoq, sananeqartoq 1904
  • B-300, Qui B-9-mut atasoq, sananeqartoq 1904
  • B-803, Illu, sananeqartoq 1925-p missaani (issunik ujaqqanillu qarmalik)
  • B-807, Illu affarleriik, sananeqartoq 1925-p missaani (issunik ujaqqanillu qarmalik)

Uummannap Qeqertaata kimmut nuuata eqqaaniipput illukut marluk, issunik ujaqqanillu qarmallit sinnikui, ilivetoqqallu ataasiakkaat siulitsinneersut. Taakkua eqqissisimatitsinermut inatsisikkut eqqissisimatitaapput, Nunatta Katersuaasivissualu akuersiteqqaarnagu allanngorteqqusaanatik. Aammattaaq nunaminertaq ”Niisimaap Illuata” eqqaaniittoq allanngorteqqusaanngilaq ammalortumik titarlugu 100 meterit iluanni.

Uummannap Katersugaasiviani, napparsimavitoqqami pilersinneqarsimasumi, sumiiffiup eqqaata oqaluttuassartaa paasisaqarfigineqarsinnaavoq, tamakkununnga ilaallutik issittumi ilisimasassarsiortarnerit, Alfred Wegener-ip ilisimasassarsiorneri immikkut sammillugit. Taamaamiipputtaaq ini Edward Kruse-mut eqqaassutissaq, aamma Qilakitsumi timit paniinnarnikut, atisaat assilillugit sanaat, piniarnermi sakkut, qajaq aamma umiaq.

Illoqarfimmiippoq katersortarfitoqaq aamma kulturikkut sunngiffimmilu neqeroorutit, taakkununnga ilaallutik kommunimi sunngiffimmi atuartitsineq. Aammattaaq Uummannaq marlunnik arsaattarfeqarpoq, pinnguartarfeqarluni, illoqarfiullu avannaani arsaattarfeqarluni. Timersortarfissuaq illoqarfiup qiterpasissuaniippoq, iluaniippullu ini ataatsimoortarfik, ineqarfiusartut aamma cafeteria. Tamaani assammik arsaattoqarsinnaavoq, badmintonertoqarluni, illup iluanilu timersuutit allat ingerlanneqarsinnaallutik. Kiisalu qimussertoqarsinnaasarpoq Februaarimiit Maajimut. Sissamiippullu nunaminertat qimussernermut angallatinulluunnit tunngatillugu ingerlatanut atorneqarsinnaasut.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017