Qasigiannguit

Qasigiannguit – ”qasigiaqarfik” – Nunatsinni illoqarfiit pisoqaanersaata tullia, Qaasuitsup Kommunianilu illoqarfiit annerit sisamaat. Illoqarfik siusinnerusukkut Qasigiannguit Kommunerisimasaata illoqarfittaraa allaffissornermi qitiusoq. Qasigiannguaniit Aasiaat 65 km missiliorlugit, Ilulissat 60 km ataassimallugit, sermersuarlu 35 km missiliorlugit ungasissuseqarput. Illoqarfik kommunit kattussuutsinneqarnerisa kinguneranik nunaqarfittaqaaruppoq.

Illoqarfik Qeqertarsuup Tunuani ilorpasissumi qeqertaasamiippoq, qinngortulaartumik – kangerliumanertalimmi – Ikeraanngua. Illoqarfik kangerliumarnup avannaatungaaniipppoq mikisunik qeqertarpaaluttalimmi, avannamut kujammullu sivinngaarissunik qattunertaqarluni, kangiatungaaniipporlu narsaamaneq qorsooqqissoq – Qinngunnguit. Qattunersaniit illoqarfimmut, Ilulissat Kangerluannut, Qeqertarsuup tungaanut, qaqqanullu timaaniittunut isikkiveqarpoq.

Quilik, qeqertat avataatungaaniittut ilaat, sapusiorlugu nunamut atanilerneqarsimavoq. Illoqarfiup umiarsualiveqarfiisaa arlaat inuussutissarsiornermilu suliffeqarfiit  tassaniipput. Illoqafimmi sanaartukkat pisoqaanerit umiatsiaaqqanullu umiatsialivik kangerliumarnup qinnguniipput. Illoqarfiup immikkoortortaasa taakkua marluusut akornanniippoq illoqarfiup qeqqa, 1960-kkunni sanaartorfiusimasoq, pisiniarfeqarluni, oqaluffeqarluni, napparsimaveqarluni, allanillu qitiusunik sullissiveqarluni aammalu quleriinnik inissiaqarluni. Illoqarfiup qeqqata kujataatungaaniippoq inissiaqarfik Quikoq, kiisalu inuussutissarsiuteqarfiit illuliallu nutaanerusut avannatungaanillutillu avannamut kangiatungaaniipput. Illoqarfiup nunaqarfippalaartumik aaqqissugaanini attatiinarsimavaa, illoqarfimmi avatangiiseq qalipaatigissaartumik akunneqartitserluni katigigaalluni, aammalu ingerlatsiviit susassaqarfiillu tamarmik pisuinnarluni ornittarianaallutik. Peqatigitillugulu illoqarfiup pilersorneqarnera angallannermilu periarfissat, ukiuni qulikkaani ineriartorsimanermit sunnigaasimanerannik takussutissaqarpoq.

Piniarnermut periarfissagissaarnera pissutigalugu, eqqaa qangarsuaaniilli nunaqarfigineqartarsimavoq. Ukiut 4.500-t matuma siornatigulli inuit siulliit Qeqertasussummi nunassissimapput, Qasigiannguit kujammut kitaatungaanni 30 km missiliorlugit ungasitsigisumi, tassani nunaqarfikoq Saqqaq-kulturimeersoq assaavigineqarsimavoq. Qasigiannguit niuertoqarfittut tunngavilerneqarput 1734-p aasaani, qallunaamit niivertumit Jacob Severin-mik atilimmit, atserneqarlutillu Christianshåb kunngi Christian VI atsiullugu. Niuertoqarfik aallaqqaammut Illukumiissimagaluarpoq, Ikeraannguata kujataatungaani, 1763-mili ullumikkut inigisaminut nuunneqarsimalluni, anorinut oqquunerusumut. Niuertoqarfitoqqap illukui suli nassaassaapput.

1950’kkunni 1960’kkunnilu raajarniarnerup ineriartuleruttorfiani illoqarfik sukkasuumik alliartulerpoq, innuttaasullu amerlassusaat 300-niit 1.400-nut qaffallutik. 1980’kkut aallartinneranni innuttaasut amerlanerpaaffimminniissimaput 1.800-t missiliorsimallugit.1999-mi raajaleriffik matuneqarmat appariartortoqalerpoq, fabrikkilli ammaqqinneqarnerata kingornatigut, aalisarnerup annertusineratigut, efterskolimillu nutaamik ammaasoqareerneratigut, Qasigiannguit siuariartoqqilernerannut takussutissaqartoqaqqilerpoq.

Illoqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Qasigiannguit ineriartortinneqarneranni, anguniakkani sallersaallunilu pingaarnersaavoq, inuussutissarsiornerup iluani periarfissanik nutaanik pilersitsinissaq. Tamatumani aalisakkanik tunisassiornerup pioreersup ineriartortinneqarluni, ineriigaanerusunik suliaqarnerulernissaa pineqaannanngilaq, aammali aatsitassarsiortoqarlersinnaanera, aamma minnerunngitsumillu takornariaqarneq, illoqarfiup kusanartumik immikkuullarissumillu inissisimaffeqarneranik tunngaveqartoq, ullumikkullu annertuumik sunniuteqalereersoq, pineqarput. Ineriartornerulli tamatuma pisariaqartippaa, nunaminertat ingerlatanut kulturimilu sulianut atorneqartartut, pitsanngorsaavigineqarnissaat, angallannermi pilersuinermilu piumasaqaatinut pingaruteqarluinnartunut tunngatillugu. Tassunga tunngatillugu erngup nukinganik nukissiorfiliortoqarsinnaaneranut periarfissat atorneqartariaqaraluarput, avatangiisimut, inuussutissarsiuteqarfinnut innuttaasunullu iluaqutaasumik.

Naggataatigullu Qasiannguit illoqarfittut ilinniagaqarfittut nangittumik ineriartortinneqarlutillu nukittorsarneqassapput.

Kommunip takorluugai anguniagaalu pingaarnerit tassaapput, innuttaasut kissaatigisaannut ilanngullugit, tigussaasumik pilersaarusiornermi aqutsinermi sakkut. Taamaattumik kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu assigiinngitsunik iluseqarlutik takkuttarput, matumani takuneqarsinnaasutut:  qasigiannguit_kn.pdf (53.3 KB)

Innuttaasut ineqarnerlu

Qasigiannguit ulloq 1/2 2013 innuttaqarput 1.171-nik, taakkua kommunip innuttaasut 7 %-iinut naapertuupput, kisiannili tassa ataatsimut isigalugu 80’kkunni innuttaasut amerlassusaat appariartuaaginnarsimavoq. 1980-mi illoqarfik 1.771-nik innuttaqarsimavoq, tamatumali kingorna kisitsit appartuinnarsimavoq 2008-milu 1.124-iulersimallutk. 2008-miit kisitsit qaffariaateqarsimavoq – 4 %-mik

Innuttaasut ukioqqortussutsinut agguataarnerat Nunatta sinneranut assinguvoq. Taamaattorli ukioqatigiiaat 35-niit 44-nut marloriaatingajaapput, ukioqatigiiaalli sinnerini ikinnerulaarlutik.

Qasigiannguani illoqutigiiaat 453-upput, imaappoq agguaqatigiisillugu illoqutigiiaat tamarmik 2,6-nik inoqarput. Qasigiannguit illoqarfianni inissiat ulloq 1. Januaari 2010 586-usimapput. 37 %-it tassaasimapput ilaqutariit illui (217-it), 16 %-t illut uigulukutsut (96-it), 47 %-ngajaallu tassaallutik inissiat quleriit (273-it). Taakkunannga inissiat ilinniartunut inissiartaqanngillat, inissialli 23-it utoqqaat illuannut atallutik

Ukiuni kingulliunerusuni illoqarfiup unittooqqasimaneranik peqquteqartumik inissaqarniarneq naammaginartumik inissisimavoq, taamaattorli ataavartumik iluarsaassisoqarlunilu ingutserisoqartarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Inissiaqarfinni pioreersunni marluini inissianik sinneruttoqarpoq, illoqarfiullu avannarpasinnersaani illuliorfissiat nutaat marluk neqeroorutaapput. Maannakkuugallartoq sinneruttunik inissaqassuseq illuliat nutaat 200-it missiliorlugit naleqartoq naatsorsuutigineqarpoq.

Inuussutissarsiutit

Qasigiannguani aalisarneq piniarnerlu inuussutissarsiutini pingaarnerpaajupput. Illoqarfiup qanittuani puisit, umimmaat arferillu piniarneqartarput. Illoqarfik piffissap ingerlanerani pingaartumik raajarniarfittut ilisimaneqarpoq, Royal Greenland-illi 2000-mi raajaleriffiusimasumik tigusineratigut, tunisassiorneq ilaatigut qaleralinnik, suannik, tisaartornermik, saattussanik il.il. tunisassiornermut saatsinneqarsinalluni. Suliffissuaq Nunatsinni suliffeqarfiit annerpaat ilagaat, 130-it missiliorlugit sulisoqartoq.

Qasigiannguani inuussutissarsiuteqarfiit ataatsimut isigalugit siammasissumik inissisimapput. Aatsitassanut tunngasut, suliffeqarfinnik avatangiisimik mingutsitsisinnaasunik ilaqartut, illoqarfiup avannarpasinnerusortaani Qinngunnguaniluunniit inissinneqarnissat pilersaarutaavoq. Tamakkua saniatigut aamma nunaminertaqarpoq arlalinnik, pilersitsiortorluni inuussutissarsiutinut, tunisassiorfeeqqanut, sulisitsisunut, assassorluni inuussutissarsiutilinnut, umiarsuliveqarnermik ingerlatsinernik inuussutissarsiutinilinnut aamma inuussutissarsiutinut umiarsualivinnut attuumassutilinnut, naleqqussarneqarsinnaasunik. Tamakkunanngali ingerlatsineq aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermut sanillullugu ikittuinnarnik suliffissaqartitsiuvoq. Ataatsimut isigalugu, nunaminertat inuussutissarsiutinut atugassanngortinneqartut, inissaqarluartutut nalilerneqarput.

Qasigiannguit, Qeqertarsuup Kitaani (Disko Vest) akuersissuteqarfinnut nunaminertanullu taakkununnga atasumik inuussutissarsiuteqarfiusunut, tapertaallutik pilersuiffittut toqqagaapput, ilaatigut Quilimmiit aamma Ikeraata heliportillu akornanniit. Nunaminertat inuussutissarsiuteqarfittut, toqqorsiveqarfittut umiarsulivinnullu tunngasunut atugassatut immikkoortitaapput, katillutillu 22,8 ha-itut annertussuseqarlutik. Qasigiannguit tapertaallutik pilersuiffittut illoqarfimmik allamik avitseqateqassapput, soorlu Aasiaat, taamaalillunilu assersuutigalugu nunaminertanik nutaanik illuliorfissanik pisariaqartitsisoqassanngilaq. Aatsitassanulli tungasunik ineriartortitsineq illoqarfimmi inuussutissartiutit allat periarfissaannut atatillugu ingerlanneqartariaqarpoq .

Qasigiannguani suliffiusinnaasut 2010-mi 597-upput. Suliffiusinnaasunut sanillillugit, suliassaqarfiit annerpaat marluk tassaapput, pisortat allaffissornerat sullissiviilu 36,5 %-usut (218-it), aamma niuerneq iluarsartuussinermillu suliffeqarfiit 35,5 %-usut (212-it). Assartuinermik ingerlatsiviit 48-nik sulisoqarput, ”suliffiusinnaasut sinneri” 53-nik sulisoqartut. Suliffeqarnerup qaffasissusia (45 %-uvoq) kommunimi agguatigiisitsinermiit (42 %-usumit) qaffasinnerulluni, suliffissarsiortullu (5 %-ullutik) kommunimi agguaqatigiisitsinermit katillugu (6 %-usumit) appasinnerullutik.

Sumiiffimmi takornariaqarneq, eqqaata pinngortitatut alutornartortaanik, eqqaatalu silaannaata immikkuullarissumik pissuseqarneranik, aallaaveqarpoq. Nunataa, assersuutigalugu qaqqani naatsunik takinerusunilluunnit, imaluunnit sermersuup killinganut, Putorsuarmut, Eqalunnguanut Qaqqarsuarmulluunniit, pisuttuarfigissallugu piukkunnarluinnartuuvoq. Pisuttuartarfiit ilaat nalunaaqutsersugaapput, soorlu avannamut Ilimanamut aqqutaa. Aasanerani ornitassanut arlalinnut, arfernilluunnit takornariarnermut, angallatinik angalaarnissaq neqeroorutigineqartarpoq. Takornariat ukiuunerani qimussiunneqarsinnaapput sikukkulluunniit aalisariarsinnaallutik. Aammattaaq sumiiffimmi katersugaasivik takornariaqarnermut annertuumik pingaaruteqarpoq, ilaatigut suliniut ”Nunaqarfik Uumasoq”-mik suliaqarnermigut, minnerunngitsumillu Hotel Disko Bay sissamut qanittumi inissisimasoq. Ukiuni kingulliunerusuni illoqarfik umiarsuarnik takornariartaatinik tikinneqartalerpoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 47.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat teknikkikkullu atortut

Illoqarfik arlalinnik aqqusineqarpoq, aqqusineeraqarluni tummeraqarlunilu. Aqqusernit pingaarnernik sisamanik toqqammaveqarput, taakkunannga pingasut illoqarfiup qeqqaniit aallartiffeqarput sisamaallu eqqaavissuup tungaanut ingerlalluni. Illoqarfiup aqquserngi allat pingaaruteqannginnerupput. Ukiuunerani illoqarfiup iluani allanik arlalinnik aqqusineqalersarpoq, kiisalu avannamut kujammullu qimussinut aqquteqalersarluni. Aqquserngit arlallit aserfallattaaliisoqarnissaanik pisariaqartitsiffiupput.

Aasaanerani angallatit atorlugit Qasigiannguanut assartuisoqarsinnaasarpoq. Nalunaaquttap akunneri pingasut sisamat atorlugit umiarsuit Ilulissiartoqarsinnaavoq, (angallammik sukkasuumik 1½ tiimi). Aammattaaq namminerisamik angallatit atorneqartarput, soorluttaaq ukiuunerani qimussimik, snescooterinik ataarutinillu angalasoqartartoq.

Qasigiannguit timmisartunut mittarfiat heliportiuvoq, timmisartunullu eqqussisarfeqarani. Ilulissanut timmineq 15 minutsit missiliorlugit sivisussuseqartarpoq. Aammattaaq Aasiannut Qeqertarsuarmullu timmisartortoqartarpoq. Kommunalbestyrelsip aaliangerpaa, Qasigiannguani timmiartunut suluusalinnut mittarfimmik sanaartortoqassasoq. Naalakkersuisut og Mittarfeqarfiit Sumerpiaq inissinneqarnissaa, atortulersornera ilusilersornera, kiisalu aqquserniorneq peqqissaarnerusumik misissorneqassapput Naalakkersuisut Mittarfeqarfiillu suleqatigalugit. Mittarfinnik pilersitsineq aningaasalersuinerlu aallaavittut Namminersorlutik Oqartussat akisussaaffigaat. Timmisartunut mittarfiit Mittarfeqarfinnit pigineqarlutillu ingerlatarineqarput.

Qasigiannguani umiarsualivimmi marlunnik talittarfeqarpoq. Quilimmiittoq assartuinermi talittarfiuvoq 8 meterinillu itissuseqarluni. Imarpikkoortaatinut talittarfik 40 m-uvoq umiarsuaaqqanullu talittarfik 55 m-ulluni. Niuertoqarfiusimasumi aalisakkanik suliffissuaasimasup eqqaani pujortuleerarsuarnut talittarfeqarpoq 75 m-inik takissusilimmik 3-4 meterinillu itissusilimmik. Taakkua saniatigut kommuni pingasunik puttasuliaateqarpoq, angallatinit minnerusunit atorneqartartunik. Nunaminertat umiarsualiveqarfimmiittut 14.000 m2 (1,4 ha) missiliorlugit annertussuseqarput, taakkualu ilaannat sanaartorfiusimallutik. Illoqarfik umiarsuarnik assartuutinik tikinneqartarpoq, aasaaneranilu ilaasunik angallassineq Disko Line-mit isumagineqartarpoq, ullullu tamaasa Ilulissanut Aasiannulluunnit ingerlaartoqartarluni. Qasigiannguit imaatigut aaliangersimasumik angallavigineqarsinnaalersarpoq piffissami Juuni-miit Decembari-mut, nalinginnaasumilli Januaari-miit Maaji-mut sikuuneranik peqquteqartumik umiarsualivik matoqqasarpoq.

Nukissiorfiit, innaallagissamik, imermik kiassarnermillu, Qasigiannguit pilersorpaat. Innaallagissiorneq dieselgeneratorit atorlugit pisarpoq, kiassarnerlu oliefyrit atorlugit pisarluni. Sivisuumilli pilersaarutaasimavoq ’Kuussup Tasia’-ta eqqaani erngup nukissiorfiliortoqarnissaa illoqarfimmik pilersuisussamik. Imermik pilersuineq Qorlortup Tasianiit, illoqarfimmut ruujorit oqorsakkat innaallagiarlu atorlugu qerisoornaveeqqutitallit attavilersuutaasimasut, kiisalu biilersuit imermik assartuutit, illuaqqallu imermik maqitsisarfiit atorlugit, ingerlanneqarpoq. Qasigiannguani pilersuinermut periarfissat Nunatsinni pitsaanerpaanut ilaapput.

Iloqarfiup qeqqa erngup eqqakkap aqqutaannut kuuffilersugaavoq, inissiat 45 %-iisa missinginut naapertuuttumik. Illut sinnerinut atserineq siparninik imaarsisarneq atorlugu pisarpoq, imaanut kuiartorneqartartunik. Illut ataasiakkaat anartarfiit kuuffiinut tankeqarput. Imeq igitassaq nunamut kussinernulluunnit kuutsinneqartarpoq. Eqqaavilerineq eqqagassat katersoriarlugit eqqaavissualiaanneqartarnerisigut pisarpoq, eqqakkat avatangiisimut ulorianaatillit Danmarkimut nassiunneqartarput.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Sullissineq aamma pisortat ingerlatsivii

Kommunip allaffia, politeeqarfik, Tele Post, Pilersuisoq, pisiniarfiit kioskillu arlallit, grillbari aamma Disko Bay Hotel umiarsualiviup aqqutaani, 14-nik initalik neriniartarfittalillu, illoqarfiup qeqqaniipput. Aammattaaq illuinnarni unnuinissamut periarfissaqartarpoq. Illoqarfik napparsimaveqarpoq qitiusumik peqqinnissaqarfittut atuuttumik, kigutileriffeqarlunilu. Illoqarfimmi utoqqaat illuat 20-it missiliorlugit inissaqarpoq. Naggataatigullu Qasigiannguit arlalinnik ulluunerani paaqqinnittarfeqarput – meeqqeriviit meeraaqqeriviillu.

Illoqarfiup qeqqa annikitsuinnarmik sinneruttumik inissaqarpoq, qitiusumilli pilersitsiviusumi nutaanerusumi, timersortarfissuup inuussutissarsiutinillu ilinniarfiup eqqaanni Poul Hansen-ip Aqqutaata eqqaaniittumi inissaqarluarpoq. Taakkununnga ilanngunneqassapput inissat illoqarfiup ineriartorfissaatut neqeroorutaasumiittut – nunaminertap qiterisaa aamma nunaminertaq illuliorfissaq – illoqarfiup avannaatungaaniittut.

Ilinniartitaaneq

Atuarfik ateqarpoq Juunarsip Atuarfia marloqiusamik ingerlatsiviusoq 162-it missiliorlugit atuartulik, atualeqqaaniit 11. klassi tikillugu. 1. aamma 2. klassini atuartunut, atuarnissaq sioqqullugu atuareernermilu, atuarfik sunngiffimi aaqqissuussinikuuvoq, taakkununngalu ilaavoq klubbi atuartunit tamanit atorneqarsinnaasoq. Atuarfik atuakkanik atorniartarfeqarpoq, illoqarfiup atuakkanik atorniartarfianik, inimik ataatsimoorusiffiusumik.

Qasigiannguit aamma inuussutissarsiutinut ilinniarfeqarput (Piareersarfik). Villads Villadsen-ip efterskolia 2009-mi ammarneqarpoq, ilinniartunut 16-nit 18-nillu akornanni ukiulinnut 80-nut inissalik. Efterskoli iluatsilluarpoq, ilaatigut  atuartut 70 %-iisa missingisa atuareernerminni, inuusuttut ilinniaqqiffiinut ingerlaqqittarnerisigut. Siunissami ilinniagaqarfinnik annertusaanissat, ilinniartut inaannik il.il. qitiusumik inissinneqassapput Poul Hansen-ip Aqqutaata eqqaani.

Kulturi sunngiffillu

Illoqarfiup pisoqartaa, matumani niuertoqarfitoqaq, nunaminertatut eriagisarialittut toqqagaanikuuvoq. Nunaminertamiittut ilaatigut, GTO-p illuliarisimasai pisoqaanerit, ullumikkut ilusaat allanngutsaaliorneqarput. Aammattaq, Napparsimaviup titartarneqarnermigut ilusaata iluatinnartortai, tassungalu atasumik init quleriit sananeqarsimasut, ilanngullugit toqqarneqarput. Qasigiannguani illut eriagisassatut toqqakkat makkuupput: ”Poul Egede-p illua” (B-3) 1752-mi sananeqarsimasoq, atorfillit illuat (B-8) 1940’kkunni sanaaq, sannavik (B-18) 1940’kkunni sanaaq, quersuaq (B-21) 1930’kkunni 2003-mi isaterneqarpoq B-60 ilanngullugu, oqaluffitoqaq (B-50) 1889-mi sanaaq, siusinnerusukkut ilagiit illuutigisimasaat (B-257) sananeqarsimasoq nuunneqarsimallunilu 1920-1940, nammineerluni illuliaq (B-181) 1917-mi sanaaq aamma atorfillit illuat (B-2) 1932-mi sanaaq.

Aammattaaq illoqarfik illumik eqqissisitaqarpoq – pisiniarfik (B-4) – 1734-mi sanaaq. Illu nuna tamakkerlugu quassuttuut qaleriaarlugit igaliullugit quleriimmik illuliat siullersaat, norskit sanariaasiat malillugu, aammattaaq Nunatsinni illut qisuusut pisoqaanersarisaat. Illu kommunimit pigineqarpoq katersugaasivittullu atorneqarluni – Qasigiannguit Katersugaasiviat.

Katersugaasivik – B4-miittoq – ammarneqarpoq 1984-mi. Katersugaasivik ilaatigut piniarnermik kultureqarnermik, inuit oqaluttuarisaanerannik il.il. saqqummersitaqartoq, niuertoqarfittoqqami illutoqqanik arlalinnik illutaqarlunilu piniartut illuannik 1950-ikkornisamik illutaqarpoq. Aasaanerani piumassutsiminnik sulisut ilinniagartuullu, Nunaqarfik Uumasumik taallugu Suliniummi sulisarput, inuit kulturiat 1700-kkunneersoq piviusuusiaralugu nittarsaallugulu.

Illoqarfiup oqaluffia nutaaq, Paaviap Oqaluffia, 1968-69-mi sananeqartoq illoqarfiup qiterpasissuaniippoq, taamatullu katersortarfik. Illoqarfimmi aammattaaq ilagiit illuuteqarput, assigiinngitsunik peqatigiiffeqarluni, sunngiffimmilu neqerooruteqarluni. Nipilersorneq timersornerlu illoqarfimmi uummaarissumik aallunneqarput, timersortarfissuaqarportaaq Qasigiannguani Timersortarfik, illoqarfimmi timersornermi inuusuttullu inuuneranni qitiusumik. Naggataatigullu Qinngunnguaniippoq arsaattarfik, iluaqutitalimmik illoqarfiup avannamut kitaanut nuunneqarsinnaasoq.

Qasigiannguit eqqaanni sukisaarsaarluni ingerlatsinissamut periarfissanik ulikkaarpoq, soorlu ataarnermut – ujakkaarnermut sangusaarnermullu – Qeqertalimmi ataarfiusartumi, Qaqqarsuup eqqaani sangusaartarfimmi imaluunniit Eqalunnguani ujakkaartarfimmi. Eqqaani aammattaaq eqqaaneqareersutut snescooterinik qimussimillu pitsaasunik ingerlaarfissaqarpoq, piniariarfissaqarluni aalisarfissaqarlunilu.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017