Qaarsut

Qaarsut Nuussuup Qeqertaasaata avannamut sammernganiippoq Uummannap Qeqertaaniit 25 km missiliorlugit avannamut killiulluni, Uumannamut isikkiveqarluni.
Innuttaasut aalisartuinnangajaallutillu piniartuinnangajaapput. Kalaallisut aqqata nalunaarpaa nunaqarfiup, Qilertinnguit Qaqqaata 2.000 meteringajannik portutigisup mannguani, inissisimanera. Nunaqarfik asimioqarfittut taaguuteqarlerpoq 1870-imi, Nunatsinnilu aamaruutissarsiorfiit siullersaat Qaarsuni 1778-miit 1924-mut ingerlanneqarpoq.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Qaarsuni sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput (offshore-mut tunngasut ineriartornerat tamassumalu eqqaata tapertaalluni pilersuiffittut inissisimanissaata qanoq iskkoqarnera apeequtaatillugit). Aammattaaq anguniarneqarpoq, nunaqarfiup aalisarnermi takornariaqarnermilu inuussutissarsiuteqarfiunerisa ineriartortinneqarlutillu nukittorsarneqarnissaat, assersuutigalugu tunitsivimmik pilersitsisoqarneratigut assigiinniaartunillu tunisassiornikkut, kiisalu umiarsuarnit takornariartaatinit amerlanersunit tikinneqartalernissaata periarfissiuunneratigut. Aamma mersortarfik katersortarfillu pitsaanerulertariaqarput. Kiisalu kissaatigineqarsinnaavoq inaallagissiorfiup nuunneqarsinnaanera aamma imminut nammattumik nukissiuuteqarsinnaanerup soqutigineqarnissaa.

Innuttaasut ineqarnerlu

Qaarsuini innuttaasut ullumikkut 161-upput (Feb. 2013). Nunaqarfik ataavartumik alliartuaarsimavoq 1980-miit 2000-mut – 198-niit 241-nut. Tamatuma kingorna innuttaasut ikiliartuaalersimapput, ilaatigut nunaqarfinnut sanilerisanut illoqarfinnullu anginerusunut nutsertoqarnera pissutigalugu. Siunissarli eqqarsaatigalu naatsorsuutigineqarpoq, innuttaasut amerlassusaat minnerpaamik taamaaginnalissasoq, immaqaluunniit allaat annertusiartulissasoq eqqaata offshore-mut tapertaalluni pilersuiffittut ineriartornera ilutigalugu. Taamaattumik pilersaarusiorfiup ingerlanerani annermik pisariaqartinneqassaaq isaterinernut atatillugu taartaasussanik sanaartortoqartarnissaa. 

Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2013-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 359-upput, katillugit 972-nik najugaqartullit. Agguaqatigiisillugu illoqutigiinni ataatsini inuit 2,7-upput, tamanna Uummannap illoqarfiani 2,2-miit qaffasinneruvoq.
Nunaqarfiup illunik sanaartorfigineqarsimanera, taamaallaat ilaqutariit illuinik ataasikkaanik siammasissunik, toqqammaveqarpoq. Illut aserfallattaalineqarsimanerat assigiinngiiaarpoq. Kommuneplani malillugu Qaarsuni illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 50-nut naapertuuppoq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Qaarsut umiarsualiviat inuussutissarsiuteqarfillu sissaq sinerlugu siaangavoq, sanaartukkat tunisaasiornermut pingaarutillit avannarliullutik, umiatsiaaraqarfillu kujalliulluni. Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit annerpaat ilagaat qaleralinniarneq suannillu suliareqqaarineq. Aalisagaq Uummannami tunineqartarpoq. Taakkua saniatigut puisinniartoqartarpoq taakkulu neqaat amiilu suliarineqartarlutik.. Kiisalu nunaqarfik takornarianit tikeraarneqartarpoq, ilaatigut Uummannameereerlutik Qilakitsumeeriarlutillu aqqusaartunit.

Umiarsuliveqarfik inuussutissarsiuteqarfillu nutaaq mittarfiup avannaatungaaniittoq suli sanaartorfigineqanngilaq. Nunaminertaq inuussutissarsiornermik ingerlatsivinnit assigiinngitsorpassuarnit atorneqarsinnaavoq, tamakkununnga ilaapput suliffeqarfiit offshore-mut attuumassutillit. Nunaqarfimmi suliffissaqarneq pingaartumik aalisarnermut, piniarnermut, inuussutissarsiutinullu mittarfimmut attuumassutilinnut, aammattaarli kommunip namminersortullu sullissiviinut soorlu pisiniarfimmut, atuarfimmut oqaluffiuutigisumut, illu sullivimmut il.il. tunngasuupput.  Ataatsimut isigalugu 2010-p kingornagut Uummannap nunaqarfiini suliffissat annikitsumik kinguariarfiusimapput.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 82.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Qaarsut mittarfeqarput – Uummannap Qaarsuarsunni Mittarfia – atoqqaartinneqartoq 1999-mi. Mittarfiup pingaarnertut suliassara Uummannamiit ilaasunik angallassinermi kiffartuussineq. Mittarfimmiit, nunaqarfimmiit 2 km missiliorlugit kippasinnerusumiittumiit, Uummannamut helikopterinik timmineq minutsit qulit missiliorlugit sivisussuseqarpoq, aamma Ilulissat Upernavillu timmisartumik ingerlavigineqartarput. Nunaqarfiup kujammut kimmut killingani helistop-eqarpoq privatiusoq. Angallassissutit allat, angallatit mikinerusut kiisalu qimussit, snescooterit ukiukkullu sikuunerani biilit.

Nunaqarfik nammineq annikitsuinnarnik aqqusineqarpoq aqqusineeqqatut taaneqarsinnaanerusunik, pingaartumik avannaaniit kujamut sissaq sinerlugu ingerlaartunik. Taassuma saniatigut Mittarfimmut aqqusineqarpoq, sissaq sinerlugu avannamut mittarfiup tungaanut, inuussutissartiuteqarfimmullu annertuumut mittarfeqarfiup avannaatunginnguaniittumut ingerlasumik.

Teknikkikkut ingerlatsineq pingaarneq Nukissiorfinniit ingerlanneqarpoq. Imermik pilersuineq nunap qaavata ernganik aallaaveqarpoq, ilaatigut kujataatungaaniittumi kuunnguamiit (aasakkut), ilaatigullu sapusiukkamiit (ukiukkut). Illut kiassarnerat namminerisamik oliefyr-it atorlugit pisarpoq, innaallagisamik pilersuineq inaallagissiuut diesel-itortoq atorlugu ingerlanneqartoq, nunaqarfiup qeqqani inissinneqarsimasumiit. Eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq, unnuaaneranilu eqqakkanut aaqqissuussineq atortorissaaruteqarani ingerlanneqarpoq, nappartat kuummut kuineqartarlutik, imaanut kuugunneqartussanngorlugit. Eqqakkat saviminikut assigisaallu eqqaavissuarmi, nunaqarfiup avannamut kitaatungaaniittumik, katersorneqartarput.

Nunaminertami umiarsualiveqarfimmi nunaminertamilu ataatsimoorfiusumi atuarfiup oqaluffiuutigisup eqqaanipput tankeqarfiit napparuteqarfiillu. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Kiffartuussiviit tassaapput, pisiniarfik, niviarsiamut nakorsiartarfik, illu sullivik, ataatsimoorullugu sannavik aamma KNI-p pisiniarfia. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfik oqaluffiuutigisumik atuarfeqarpoq (Atuarfik Kaali) 28-t missiliorlugit atuartulik atualeqqaaniit 9. klassimut.

Kulturi sunngiffillu

Nunaqarfimmi illut pisoqaanerit umiarsualivimmut attuumassuteqarput, taakkunanngalu eriagisarialittut nalunaarutigineqarsimasut makkuupput: Sannavik 1927-meersoq (B-63), quersuaq 1920-meersoq (B-67), quersuaq 1932-meersoq (B-69) aamma niuertorutsip illua 1928-meersoq (B-71). Ileqarfik nunaqarfiup kangiatungaaniippoq. Aammattaaq nunaminertami inuussutissarsiuteqarfissami nutaami, mittarfiup avannaatungaaniittumi, qangarsuarnitsanik, illukunillu illersugaasumik, peqarpoq.

Qaarsuniit kilometerialunnguanik kangilliuvoq siulitta nunaqarfigisimasaat Qilakitsoq, 1972’kkunni timinik paniinnarnikunik Thulekulturimeersunik pingaaruteqarluinnartunik nassaarfiusoq. Timit paniinnarnikut taakkua, ullumikkut Nuummi Nunatta Katersugaasivissuani saqqummersitarineqartut, inuit-kulturiat ukiut 500-t sinnerlugit pisoqaassusilik pillugu, ilisimasanik pingaaruteqarluinnartumik pissarsiviupput. Nunaqarfik ullumikkut takornariarpassuarnit tikeraarneqartarpoq.

Nunaqarfiup kulturikkut sunngiffimmilu inuunera atuarfimmi oqaluffiuutigisumi katersortarfimmilu eqiteruffeqarpoq. Aammattaaq nunaqarfiup kujasinnerusortaani arsaattafeqarpoq.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017