Ilimanaq

Ilimanaq nunaqarfinni Ilulissanut attuumassuteqartuni annernut pingajuuvoq, Ilulissaniillu 15 km missiliorlugit kujasinnerusumiilluni. Nunaqarfik Nunatsinni pisoqaanerpaat ilagaat, ajoqersuiartortitaqarfittut tunngavilerneqaqqaartoq 1741-p missaani, kingusinnikkulli arfanniarfinngorluni Claushavn-umik atserlugu, arfanniaq hollandimioq, Qeqertarsuup Tunuani 1700’kkunni arfanniartarsimasoq, atsiullugu.

Ilimanaq ilaatigut Qasigiannguanut, UNESCO’llu nunarsuarmioqatigiinnut kingornussarsiarititaata kujasinnerusortaani pisuttuartunut, aamma Ilulissat Kangerluannut angallatinik angalaarnernut aallaaviusarpoq, taamatullu takornariat, kalaallit kulturiannik qanimut takusaqarusuttut, ornittagaattut atorneqartarluni.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Ilimanami sullissinermi illoqarnermilu pissutsit ullumikkut atuuttut atuutsinneqaannarnissaat minnerpaatut anguniagaassapput. Aalisarneq ingerlanneqartoq tunisassiornerlu nukittorsarneqassapput, aammattaq kissaatigneqartoq tassaavoq, takornarianik inuussutissarsiuteqarnerup nukittorsarneqarnissaa innutaasut suleqatigalugit – ilaatigut takornariat illuaraannik nutaanik pilersitsinissap periarfissanngortinneqarneratigut aammalu nunaqarfimmi kulturikkut nalillit, illunik eqqissisimatitsinnikkut, qulakkeerneqarnerisigut kiisalu eriagisarialinnik nutaanik toqqagaqarnikkut. Illoqarnermi pissutsit, ataatsimoortarfiit, eqqakkallu isumagineqartarnerat pitsanngorsarneqartariaqarput allanut nutserneq pinngitsoortinniarlugu avatangiiserlu kusassarniarlugu. Tamakku saniatigut sunngiffimmi sussaqartitsiviit nunaminertanik atugassaqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, assersuutigalugu atuarfimmut atasumik arsaattarfik aamma tatsip atorneqarsinnaanera.

Innuttaasut ineqarnerlu

Ilimanami innuttaasut 1980’kkunni 99-siusimagaluartut affaannangajanngorsimapput, nunaqarfillu suli kinguariartorfiusoq 2013-mi 57-iinnarnik innuttaqarpoq. Takornariaqarnerup annertunerusumik sulissuteqarfigineratigut neriuutigineqarpoq, minnerpaamik, innuttaasut ikiliartuaarnerat unikaallatsinneqarssinnaassasoq. Tamanna tunngavigalugu, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pisariaqassaaq, iluarsartuusinermut atatillugu isatikkat nutaanik taarsersornissaat, utoqqarnut naleqquttunik illuliat, ilaqutariillu illui, eqqarsaatigalugit.

Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Illut ilaat iluarsartuuttariaapput arlallillu atorneqaratik napaannarput.

Kommuneplani malillugu Ilimanami illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 15-t missinginut naapertuuppoq.

Innuussutissarsiutit umiarsualivillu

Nunaqarfimmi inuussutissarsiutit pingaarnersaraat aalisarneq piniarnerlu, aalisakkat umiarsualiviup kujasissortaanut tulaanneqartarput, tunisinerulli annertunersaa Ilulissani pisarpoq. Umiarsualivimmi tunisassiorfivimmik soqanngilaq. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut piffissami sivitsulersumi eqqartortarsimavaat, umiarsualivimmi tulaffiusinnaasoq ajornartorsiornartuusoq. Tamannalu pissutigalugu talittarfiup allineqarsinnaaneranut periarfissat ammaaffigineqarnikuupput.

Piniarnerup aalisarnerullu saniatigut takornariaqarnermiit isertitat pingaaruteqarluinnarput – matumani illuaqqanik attartortitsineq, angerlarsimaffinni unnuisitsineq ullaakkorsiortitsinerlu, angallatinik angallassinerit aamma pisuttuarlutik takornarianut pilersuiffiuneq. Nunaqarfimmiit, Kangianut Qasigiannguanullu, pittuartunut aqquteqarpoq. Takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnerata ilaagisaatut pingaarutilittut nunaminertanik illuaqqiorfissanik arlalinnik atugassiisoqarnikuuvoq.

Naggataatigullu makkununnga tunngasuni, assassorluni inuussutissarsiutini, sullissinermik inuussutissarsiutini, nunaqarfiup pisiniarfiani, atuarfimmi kiisalu kommunip nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni allaffimmilu, suliffissaqarpoq. Ataatsimut isigalugu 2010-miit Ilulissat nunaqarfiini sulisoqarneq annikitsunnguamik kinguariaateqarfiusimavoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 3.000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfik avannamut kangiatungimini, helistop-imiit sullineqarpoq utaqqisarfittaqanngittumik. Tamaanipputtaaq qimussit aqqutaat.

Aqqusernit avannamut kujammullu sammisuutillugit suliarineqarsimapput, kujataatungaani umiarsualivimmiit helistop-imut, avannaatungaanilu oqaluffimmut eqqaavissuarmullu. Takkunanngaanniit aqqusineeraqarpoq atuarfimmut kangiatungaanilu najugaqarfiusunut kiisalu nunaqarfiup qiterisaanut. Aqqusernit annertunerpaartamikkut aqqusineeqqatut isikkoqarput, qarsupittumik suliaasunik qallersuuteqarput. Takornariaqarnerup annertusarniarneqarneranut atatillugu aqquserngit pioreersut iluarsartuunneqarlutillu annertusarneqassapput.

Nunaqarfik innaallagissamik pilersorneqarpoq innaallagissiorfimmi maskinat dieselimik ingerlatillit atorlugit, imermilli pilersuineq nunap qaavata ernganiit ruujorit maqitsisarfiillu atorlugit ingerlanneqarpoq. Taseq isumallisaanissamut killeqartitaavoq. Ingerlatsineq Nukissiorfinniit isumagineqarpoq. Imermik pilersuinermut atatillugu nutaanik atortulersuisoqarnissaa kissaataavoq. Nunaqarfimmi illut kiassarnerat namminerisamik oliefyr-it atorlugit pisarpoq. Eqqakkanut kuuffilersuisoqarnikuunngilaq. Eqqakkat nunaqarfiup avannaani eqqaavissuarmut iginneqartarput aammattaaq tassi anartarfiit imaarneqartarput (nuunnguup noorpiaani). Takornarianut illuaqqanik nutaanik pilersitsinermut atatillugu, pissusissamisuussaaq eqqaavissuaq allamut nuussallugu, ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, nutaamik immikkoortiterivittalimmik tigooravilernissaanut, periarfissalimmut.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Lars Hansen-ip Atuarfia) qulit missiliorlugit atuartulimmik, niviarsiamut nakorsiartarfeqarpoq, illu sullivik errorsiveqarlunilu sannavittalik, aamma timersornermi atortut, kiisalu KNI pisiniarfeqarluni. Meeqqeriveqanngilaq utoqqaallu illoqarani. Meqqanik paarsisarneq ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu aaqqitaavoq.

Kulturi sunngiffillu

Ilimanaq nunasiaasimanerup nalaaneersunik arlalinnik illutoqaqarpoq, ilaat qanittukkut nutarterneqarsimapput ilaatigullu takornariaqarnermi siunertanut atorneqarlutik.

Oqaluffik (B810), 1908-mi sanaaq, helistop-ip kitaatungeerannguaniippoq, iliveqarfilli nunaqarfiup kujammut qangimut killinganiilluni. Oqaluffiup saniatigut illut makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: Aalisakkerivik (B804), quersuaq siusinnerusukkut aamaruutissaasiviusimasoq (B-806), quersuaq (B-808), napparsivik (B827) kiisalu nunaminertaq handelip illuutitoqaasa eqqaanniittoq.

Quersuaq nunasiaanerup nalaaninngaannersoq (B-807) aamma niuvertorutsip illugisimasaa (B807), Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq malillugu eqqissisimatitaapput, takuuk sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliornerat. 

Ilimanaq katersortafeqarlunilu arsaattarfeqarpoq. Aammattaaq sunngiffimmi eqalunniartoqarsinnavoq, angallammik angalaartoqarsinnaalluni pisuttuartoqarsinnaallunilu.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017