Aasiaat

Aasiaat 1763-mi niuertoqarfittut Egedesminde-tut tunngavilerneqarput Qeqertarsuup Tunuata kujammut kimmukanneq teqeqquani, Niels Rasch Egede-mit, angumminut –  Kalaallit aposteliat Hans Egede-mut – eqqaassutissatut atsi-usissumit – 1700’kkullu ingerlaneranni Aasiaat, europamiut tamaani arfanniar-neranni, qitiusimavoq.

Itsarnisarsiuut misissuinerisa ersersippaat, Aasiaat eqqaat, nalerput ukiunik 500-nik sioqqulluguli, inunnit najugaqarfigineqartarsimasoq, nalitsinnili illuliorfigi-neqartarsimanera 1200’kkut missaannut pisoqaassusilerneqarsinnaalluni, piniartut ukiup qanorilinera apeqqutaatillugu sumiiffinni assigiinngitsuni naju-gaqartarsimallutik.

Illoqarfiup pisoqartai umiarsualivimmiillutillu Qeqertannguamiipput. Illoqarfik 1980’kkunniilli alliartulersimavoq kujammut heliportitoqamiit sissaq atuarlugu kangimut raajaleriffimmut, illoqarfiullu aqqusernisa ilisarnaatigaat sanileriaarlutik qangimut kimmullu ingerlaartuunertik.

Aasiaat pingasunik nunaqarfittaqarput: Akunnaaq, Kitsissuarsuit aamma Ikamiut.

Anguniakkat sammisallu pingaarutillit

Aasiaat alliartornerata ingerlaqqinnissaa sulissutigineqarpoq, ilinniartoqarfittut aamma Qeqertarsuup Kitaani (DiskoVest) uuliaqarneranik misissuinermi pilersuiffittut. Pilersaarusiornermi pingaartinneqarpoq, nunap qaani suliffeqarfiit offshore-mut attuumassuteqartut taakkualu pilersitaannik ingerlatsiviit, annertusarneqarnissaat, tassaasut qitiusumik ingerlatsiveqarfiit inissiaqarfiillu. Aasiaat alliartornerata ingerlaqqinnissaa sulissutigineqarpoq, ilinniartoqarfittut, Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik GU illoqarfimmilu inuusuttut kulturikkut nukittuumik inissisimanerat, aammalu Qeqertarsuup Kitaani (DiskoVest) uuliaqarneranik misissuinermi pilersuiffiunerat tunngavigalugit. Illoqarfiup umiarsuit atorlugit angallannermi avannaani qitiunera nukittorsarneqassaaq. Pilersaarusiornermilu pingaartinneqarpoq nunami inuussutissarsiuteqarfiit offshore-mut attuumassuteqartut, taakkualu malitsigisaattut ingerlatsivinngorumaartussatut ilimagisat annertusarneqarnissaat, nunaminertanik qitiusumik ingerlatsiviusussanik aamma illuliorfissanik pilersitsi-nikkut. Taakkununnga ilaavoq angallannermi periarfissanik annertusaaneq (umiarsualivik aamma mittarfik), kiisalu innuttaasut kulturikkut sunngiffimilu periarfissaasa qulakkeerneqarnissaat, matumani illoqarfimmi periarfissat orniginartut umiarsualivimmilu avatangiisip pilersaarusiorfiginerisigut.

Kommunip takorluugai pingaarnerit anguniagaalu tassaapput, innuttaasut namminneerlutik kissaatigisaannut tunngatillugu, tigussaasumik ineriartortinnerisa aqunneqarneranni sakkussat. Taamaattumik pineqartut, kommunip illoqarfiinut nunaqarfiinullu assigiinngitsunik iluseqarlutik, saqqummerput:  aasiaat_kn.pdf (60.8 KB)

Innuttaasut ineqarnerlu

Aasiaat Qaasuitsup Kommuniani illoqarfiup annerup tulleraa 2013-mi 3.142-nik innuttaqartoq, illoqutigiinni 1.325-ni agguaassimasunik (inigisami ataatsimi inuit 2,4 missingaat). Ukiorpassuanngortuni innuttaasut amerlassusaasa appariartuaarsimanerat illuanut saassimavoq, ukiunilu kingullerni tallimani qaffakkiartuaalermalluni. Aasianni innuttaasut amerlassusaat 2008-mi (2.853-usimasoq) 10 %-i qaangerlugu qaffariaateqarsimavoq.

Ilaqutariit illui ukiuni kingullerni qulini taamaaginnarsimapput 1,250-it missaanniillutik, agguaqatigiisillugit ilaqutariit ataasiakkaat illui 43 %-usimapput, 12 %-it affarleriiullutik, 45 %-illu tassaallutik inissiat quleriit. Illuatungaanili ukiuni kingullerni tallimani ilinniartut inaat 250-it sanaartorneqarsimapput, utoqqarnut inissiat uningaannarlutik 60-it missaanniittut.

Ilaqutariinnut inissiat affangajaat (44 %-it) pisortanit pigineqarput.

Kommuneplani malillugu sanaartorfiusinnaasoq sinneruttoq illunut 825 missingi-nut naapertuuppoq. 

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Inuussutissarsiut sunniuteqarnerpaaq taassaavoq aalisakkanik assigiinngitsunik aalisarneq, raajat, saattuat aamma kilisaatersorluni aalisarneq. Mittarfiup ungasinngittuani raajanik tunisassiorfeqarpoq, aamma amutsiveqarpoq. Tele Greenland illoqarfimmi allakkeriveqarpoq TELE-POST Center (attaveqaatit, IT aamma allakkerivikkut sullissineq), kiisalu Aasiaat Radio-at Nunatsinni angallatit radioat atorlugu sullissinermi qitiusoq.

Ukiuni kingulliunerusuni takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarneq pingaaru-tilimik annertusiartulersimavoq, illoqarfillu pisortatigoortunik tallimanik unnuisarfeqarpoq. Takornarianut neqeroorutit ilagaat, arfernik takornariarneq, aasaaneranimi arferit nunamut qanittumiittut tikingajalluinnarneqarsinnaasarput, Aasianni takornariat allaffiat qeqertat akornanni qajartuarnermik neqerooruteqartarpoq, aamma assersuutigalugu, nunaqarfiit ilaannut qimussernermik. Taamatut angalaarnerit, nalunaaquttap akunneri marlunniik, ullut arlerlugit sivisussuseqarsinnaasarput, illuaqqani tuperniluunnit unnuisarluni.

Suliffissaqarniarneq (43 %-uvoq) kommunimi agguaqatigiisitsinermiit qaffasinne-rulaarluni. Suliassaqarfiit anginerit, 2010-mi suliffissat amerlassusaannut sanillussinermi, tassaapput pisortat allaffissornerat sullissinerallu (514-it), niuernermik iluarsartuussinermillu suliffeqarfiit (323-it) assartuussineq (175-it). Illoqarfimmi suliffissat katillutik 1.350-it missingaat.

Aasiaat umiarsualiviat imarpikkoortaatinut umiarsualiviuvoq, Avannaalu tamak-kerlugu umiarsuit pajuttaatit atorlugit pilersuiviulluni. Diskoline aamma Ilaasort-aatit (Arctic Umiaq Line) Aasiannut tulattarput. Umiarsualivimmi talittarfik 110 m-nik takissuseqarpoq 8 m-inillu itissuseqarluni, umiarsualivimmilu periarfissaq 12 ha missiliorlugu annertussuseqarpoq, ilaatigullu annertuumik containerinut immikkoortortaqarluni. Offshore-mik suliffissuaqarneq immikkut pingaartinneqarluinnarpoq, Aasiaat, missuiffissatut akuersissuteqarfiusunut, qanittumiinnerat umiarsualivitsigullu allileriffissaqarnerata, illoqarfik pilersuiffissatut, inuussutissarsiutinillu offshore-mut attuumassuteqartunik pilersitsiviusinnaanera soqutiginaateqartilermassuk, kommunip pilersaarutaatigut atuuttukkut nunaminertanik inuussutissarsiornermi atorneqarsinnaasunik, illuliorfissanillu, ilanngussisoqarsimaneratigut. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, Tupilammi umiarsualiveqarnermi ingerlatsivinnik inuussutissarsiutinillu tamakkununnga attuumassuteqartunut pilersitsisoqarnissaa, periarfissaqarpoq.

Kommuneplani malillugu sanaartorfiusinnaasoq sinneruttoq. Inuussutissarsiutinut. umiarsualivinnullu atorneqarsinnaasoq 1.650.000 m² missingaat. 

Angallannermi periarfissat teknikkikkullu atortut

Timmisartut mittarfiat 1998-mi atoqqaartinneqartoq timmisartunut suluusalinnut helihopterinullu mittarfiuvoq 799 meterinik takissuseqarluni asfaltimillu qal-liuteqarluni. Ullormut marloriarluni Ilulissaniit kangerlussuarmiillu tikittoqartar-poq/aallartoqartarlunilu. Piffissami sivitsortumi mittarfiup 1.299 meterinut imaluunnit 1.799 meterinut tallineqarsinnaaneranut periarfissat sulissutigi-neqarsimapput, imarpik qulaallugu timmisartunit miffigineqarsinnaalernissaa anguniarlugu, tamannami offshore-mik tunisassiornermut atatillugu pingaaru-teqalersinnaammat.

Aasiaat sanalluagaasunik asfaltimillu qalliutilinnik aqqusineqarput. Aasianni angallanerup annersaa umiarsualiveqarfimmiit illoqafiullu qeqqaniit, iliveqarfiup tungaanut raajaleriffimmullu, mittarfiup kitaatungaaniittumut, ingerlaarfiuvoq.

Aqqusineeqqat, ilaatigut illoqarfiup immikkortuisa akornisigut, ilaatigullu aqqusernertigut pisuinnarnut aqquserneqarsimasutigut ingerlapput. Ataatsimut isigalugu oqaatigineqarsinnaavoq angallanermi periarfissat, angallaseriaatsinit assigiinngitsunit ataatsimoorunneqartut.
Innaallagiaq, imeq kiassarnerlu Nukissiorfiit isumagisaraat, attaveqaateqarneq Tele Greenland-imit isumagineqartoq.

Imermik pilersuineq nunap qaavata ernganik tunngaveqartoq, erngup aqqutai in-naallagissamik qerinaveersaarutitallit oqorsaaseriikkallu, kiisalu imermik ma-qitsisarfiit atorlugit ingerlanneqarpoq. Neriuutigineqarporli Saqqarliip imeqarfittut atorneqalissasut, tatsinut illoqarfiup killeqarfigisaaniittunut taarsiullugit. Innaallagissiorneq dieselgeneratorit atorlugit ingerlanneqarpoq. Kiammillu pilersuineq ingerlanneqarluni, ilaatigut namminerisamik oliefyr-it namminerisamillu kiassateqarfiit (inissiaqarfiit blokkit kiassaateqarfii), ilaatigullu ungasissumiit kiassarneq atorlugit. Ungasissumiit kiassaateqarfik sananeqarpoq 1991-mi umiarsuillu talittarfiata kangiatungaani inissisimalluni, kingullermillu allineqarpoq 2011-mi.

Eqqaavilerinermiipput ulluunerani unnuakkullu eqqakkat, ulluunerani eqqakkat eqqakkanut ikuallaavimmi ikuallanneqartarput. Eqqakkat allat ikuallanneqarsin-naanngitsut eqqaavissuarmi katersorneqartarput, tassaniipportaaq eqqakkanik ulo-rianaatilinnik savimikunillu tigooraavik.

Illoqarfimmi erngup, illulerinermiit igitap 82 %-ata missaa, eqqaaviit kuuffiinut attassusigaavoq. Imeq igitaq salinneqarani imaanut ingerlatinneqartarpoq. Nunaminertat ilaanni, eqqaaviit kuuffiinut attaviligaanngitsuni, illuni unnuakkut igitassaq katersorneqartarpoq imaanullu iginneqarluni, iggavikkoorluguli imeq igitaq nunamut kuutsiinnarneqartarpoq, sukkaatsumik imaanut koorusaartussanngorlugu.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa, napparuteqarfeqarluni illoqarfiup kangiatungaaniittuniit (D20, A5-ip kujataa-tungaani). Nunatsinni angallatit radio-isigoorlugu sullissineq Aasiaat Radio-anni eqiterunneqarpoq 2011-mi.

Sullissineq aamma pisortat ingerlatsivii

Pisortat namminersortullu sullissinermi ingerlatsivii illoqarfiup qeqqani umiarsu-aliviup ungasinngisaani eqiterussimapput, tamaaniippullu, pisiniarfiit anginerusut, allakkerivik, neriniartarfiit, oqaluffik aamma kommunip allattoqarfia. Taakkua saniatigut, illoqarfiup immikkoortortani ataasiakkaani, ulluinnarni atortakkanik pilersuiffeqarpoq, mikinerusunik pisiniarfittalinnik. Aammattaaq meeqqeriveqarpoq meeraaqqiveqarlunilu, angisuumik atuakkanik atorniartarfeqarluni, inuusuttunut klubbeqarluni, timersortarfissuaqarluni, arsaattarfeqarlunilu.Kommunimi nunap immikkortuani peqqinnissaqarfiit aappaat Aasianniippoq, Qeqertarsuup Tunuani peqqinnissaqarfimmut atasoq. Nunap immikkoortuani peqqinnissaqarfiit tamakkissumik akisussaaffigaat, pilersaarusiorneq nunap immikkoortuanilu peqqinneq pillugu suliassat suliarinissaat, tamaaniippullu suliamik ilisimasallit aamma immikkut ittumik ilisimasallit. Illoqarfik aammattaaq utoqqarnut illoqarpoq, maannakkut al-lilerneqartumik. Ilinniartitaaneq

Ilinniartitaaneq

Aasiaat aamma Avannaani ilinniartitaanerup qiteraa sisamanik atuarfilik: meeqqat atuarfiat atualeqqaaniit 10. klassi tikillugu (Gammeqarfik), innarluutillit atuarfiat eqqarsartaatsimikkut annikinnerusumik innarluutillit aamma meeqqat inuusuttullu kingusissumik ineriartorsimasut atuarfiat (Ado Lyngep Atuarfia), sumiiffimmi inuussutissarsiutinik ilinniarfik (Piareersarfik), aamma Avannaata Ilinniarnertuunngorniarfia (GU-Aasiaat). Illiniagaqarnernut atatillugu illoqarfimmi sumiiffinni assigiinngitsuni ilinniartunut inissiaqarpoq skolehjemmeqarlunilu. Ilinniartulli inissaaleqissunneqarnerat pissutigalugu illoqarfimmi inissiisarfiit aamma atorneqartarput.

Kulturi sunngiffillu

”Niuertoqarfimmi” immikkut naleqartitatut (% 2 malillugu) eriagisassatut toq-qagaanikuuvoq, tassungalu ilaapput niuertoqarfimmi sanaartukkat pisoqaanersut, aallattoqarfik nutaaq, Takornarialeriffik (Arfanniat Naalagaata illua B26), Katersugaasivik (Niuertup Illorsua B24), pisiniarfik (B32), allakkerivik (B30) ikiortip illua (B43),  kiisalu ilaqutariit illua  (B25). Taakkua saniatigut eriagisassatut soqutiginaatillit oqaluffiup, atuarfiup, Qeqertannguami, iliveqarfitoqqap kiisalu illut ataasiakkaat eqqaaniipput: Efterskolip pisortaata illua (B145), Illu jørgen Brønlundimut Eqqaassutissaq (B442), distrikslægeboligen (B18), Katersugaasivik (B404), katersortarfik (B405), Oqaluffik (B627), Kalaalimineerniarfik (B1180), Niuertussap illua (B36), quersuit sisamat (B200, B201, B207, aamma B208), kiisalu nammineerluni illuliat (B396, B399, B414, B474).

Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq tunngavigalugu illut makkua eqqissisinneqarnissaat aaliangersarneqarpoq: Katersugaasivik (Niuertup Illorsua B24), Takornarialeriffik (Arfanniat Naalagaata illua B26), Skolehjemmi (Atuafitoqaq B144), Meeqqat atuarfiat (EqaarsarfikB146) aamma Atuakkanik atirniartarfik (Arnat ilinniarfiat B156). 

Ukiup qaammataani ilaatigut aqqusioriikkami (ataavartumik) ujakkaarnissamut (langrend), aamma snescooterinik qimussinullu aqqutit aaliangersimasut ingerlaarnissamut periarfissaqarpoq. Timersortarfissuarmi ukioq kaajallallugu illup iluani timersuutinik assigiinngitsorpassuarnik ingerlatsinissamut periarfissaqarpoq. Aammattaaq Tupilammi sisorartunut majuartaateqarpoq.

Aasiaat katersugaasiviat, sumiiffiup oqaluttuassartaanik saqqummersitsiviuvoq, niuertullu illutoqaani pilersinneqarluni 1978-mi. Taamaaniipput Nunatta oqalut-tuassartaa pillugu saqqummersitat ataavartut, siulitta kulturianniit aamma Dorsit I-mit II-miillu nassaanik tunngavillit, Aasiaat ilinniartoqarfiunerata oqaluttuassartaa, aammattaaq nikeraattunik immikkuullarissunik saqqummersitaqartartoq. Illoqarfiup katersortarfia Per Kirkeby-p qalipagaanik 24-nik kusanarsagaavoq.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017